Etsi sivuilta
Youtube LinkedIn
Maatuskat

Venäjä-toimijoita

Tarkoituksena on esitellä vuosittain muutama Venäjä-toimija Venäjä-sivustolla. Neljäntenä vuorossa on kv-viikolla Kyamkissa luennoinut professori Arto Mustajoki.

Haastattelijana ja kuvaajana toimi opiskelija Noora Markkanen.

Kuka olet? Miten kuvailisit itseäsi?

Olen Arto Mustajoki, Venäjän monitoimimies, venäjän kielen professori. Olen tehnyt paljon oppikirjoja ja julkaisuja, kuten mm. televisiokursseja ja tietokoneohjelmia.Käyn ajoittain puhumassa niin venäjän kielestä kuin venäläisistä, kuten esimerkiksi tänään puhun venäläisten ymmärtämisestä. Kirjassani ”Kevyt kosketus venäjän kieleen” avaan venäjää tuntemattomille ihmisille venäjän kielen erikoisuuksia. Koulutukseltani olen saksan kielen maisteri. Yliopistossa aloitin venäjän opinnot ja lopulta väittelinkin venäjän kielestä.

Miten lopulta päädyit venäjän kieleen ja venäjätoimijaksi?

Olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. Halusin hieman järkyttää kotiseutuani ja aloitin venäjän kielen opinnot. Siihen aikaan venäjää opiskelevia pidettiin kommunisteina. Venäjän opiskelu oli pieni päähänpisto, mutta samalla vaistosin, että venäjän osaamisesta voisi olla tulevaisuudessa hyötyä. Opiskelin kaksi vuotta Leningradissa, jossa tutustuin venäläisiin ihmisiin. Jotenkin kieli ja kulttuuri veivät mukanaan.

Miksi venäjää ja Venäjän kulttuuria kannattaa opiskella?

Miksi ei? Amerikkalaisetkin ovat huomanneet venäjän tärkeyden ja kuvittelevat, että puolet suomalaisista puhuu venäjää. Kun totuus kerrotaan heille, he pitävät suomalaisia tyhminä. Venäjän opiskelu on kannattavaa, mutta pelkkä kielitaito ei riitä. Suomalaisilla on harhaluulo, että jos osaa kieltä, voi päästä mihin tahansa työpaikkaan. Venäläinen mentaliteetti ja käyttäytyminen ovat niin erilaisia, että myös niitä on tärkeää opiskella. Myös kansainvälisessä yrityksessä eri maiden väliset konttorit eroavat paljon toisistaan, vaikka niissä tehdään samaa bisnestä englanniksi – kulttuurilla on niin suuri vaikutus. Itse en opeta venäjän kieltä, mutta pidän luentoja, erityisesti juuri kulttuurista ja venäläisten käyttäytymisestä, sekä suomeksi, että venäjäksi.

Kuinka usein käyt Venäjällä?

2-4 kertaa vuodessa. Tänä vuonna olen ollut jo kaksi kerta Moskovassa ja kerran Pietarissa. Olen käynyt myös Jekaterinburgissa ja matkustanut halki Siperian radan.

Millaisia kokemuksia sinulla on Venäjä-yhteistyöstä?

Minulla ei ole ikäviä henkilökohtaisia kokemuksia, pikemminkin positiivisia. Olen varapresidenttinä Venäjän opettajien kansainvälisessä järjestössä, jossa tapaan paljon venäläisiä ja venäjän opettajia. Meillä oli juuri kokous Prahassa.

Miten näet tämän hetkisen Venäjän poliittisen tilanteen? Onko se vaikuttanut omiin Venäjä-suhteisiisi? Onko Venäjän liiketoimintaa enää kannattavaa opiskella tulevaisuudessa?

Venäjän poliittista tilannetta kärjistää käynnissä oleva mediasota. Toki Venäjällä on hieman lisääntynyt imperiumi-ajattelu. Venäjä ei ole muuttunut, mutta sieltä nostetaan otsikoita. Sekä Venäjällä että USA:lla on molemmilla isoveli-ajattelu, eli he kokevat, että heillä on erilaisia oikeuksia. Suomalaisia todennäköisesti tilanne jännittää eniten juuri Venäjän läheisyyden takia. Toisaalta Suomessa on paljon asiantuntijoita, jotka keskustelevat asiasta myös järkevästi. Venäjän politiikka on vaikuttanut myös venäläisperheisiin, kun perheen sisällä eroavat mielipiteet ovat kärjistyneet.

Venäjän politiikka vaikuttaa loppujen lopuksi vähän tiedemaailmaan. Totta kai toimijat ovat tilanteesta murheellisia ja osittain ehkä pahoillaan. Venäjän akatemian jäsenet ovat suomalaisiakin kriittisempiä Venäjän politiikan suhteen.

Ruplan kurssi on vahvistunut, joten kaupankäynti todennäköisesti lisääntyy hiljalleen. Venäjä on kuitenkin naapurissamme vielä seuraavat tuhat vuotta, joten uskon Venäjä-yhteyksien säilyvän ennallaan. Venäjän kauppa on Suomelle kannattavaa, vaikka sillä onkin omat riskinsä. Totta kai Venäjän kauppa vaikuttaa eniten Kymenlaaksoon, mutta uskon kaupan elpyvän ennalleen parin vuoden sisään. 

 

Muokattu: 7.4.2015 14:18

Student | Staff  
Katso kaikki bannerit »